Niin sanotuilla pesureilla varustettujen laivojen päästöt aiheuttavat Itämerelle suuria vahinkoja, toteavat tutkijat.
Päästöt maksavat yhteiskunnalle miljardeja euroja, kun taas teollisuus tekee rahaa ajamalla aluksia halvalla raskaalla polttoöljyllä puhtaampien polttoaineiden sijaan.

Niin sanotuilla pesureilla varustettujen alusten määrä on kasvanut 2010-luvun puolivälistä lähtien.
Vuonna 2018 tehdyn Chalmersin tutkimuksen mukaan Itämerellä oli 178 alusta, joissa oli pesuri.

Nykyään tutkijat arvioivat, että pesuritekniikalla varustettujen alusten määrä on nelinkertaistunut. Pesuri voidaan kuvata yksinkertaisesti puhdistusjärjestelmäksi, jolla vähennetään raskaan polttoöljyn poltossa muodostuvien pakokaasujen päästöjä ilmaan.
Ongelmana on kuitenkin se, että prosessissa käytettävä merivesi imee pakokaasuista muun muassa rikkiä.
Nämä epäpuhtaudet kulkeutuvat mukanaan, kun pesurivesi pumpataan mereen, mikä aiheuttaa happamoitumista.

Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että pesurilla varustetut alukset päästävät Itämereen vuosittain yli 200 miljoonaa kuutiometriä ympäristölle vaarallista pesuvettä.
– ”Näemme selkeän eturistiriidan, jossa yksityiset taloudelliset edut toteutuvat meriympäristön kustannuksella yhdellä maailman herkimmistä meristä”, sanoo Chalmersin teknillisen yliopiston tutkija Anna Lunde Hermansson.

Uudessa tutkimuksessa tutkijat ovat laskeneet pesuripäästöjen ulkoiset kustannukset, mutta myös kustannukset, jotka aiheutuvat teknologiaan investoineille aluksille.

Tutkimus osoittaa, että meriekosysteemien tilan heikkenemisen osalta pesurivesipäästöt vuosina 2014-2022 ovat aiheuttaneet yli 680 miljoonan euron eli yli 7 miljardin kruunun sosioekonomiset kokonaiskustannukset. Laskelmissa ei ole otettu huomioon raskasöljyn puhdistamiseen käytettyjä miljoonasummia, kun alukset ovat ajaneet karille, kuten viime syksynä Blekingen rannikon edustalla sattunut Marco Polo -tapaturma. – Jos pesureita ei olisi ollut olemassa, yksikään alus ei olisi saanut käyttää tätä likaista polttoainetta lainkaan.
Siksi pesurikysymys on äärimmäisen tärkeä, jotta merenkulku saadaan pienemmäksi ympäristövaikutusten osalta”, sanoo Anna Lunde Hermansson.

Uudessa tutkimuksessa tutkijat ovat laskeneet pesuripäästöjen ulkoiset kustannukset, mutta myös kustannukset, jotka aiheutuvat teknologiaan investoineille aluksille.

Tutkimus osoittaa, että meriekosysteemien tilan heikkenemisen osalta pesurivesipäästöt vuosina 2014-2022 ovat aiheuttaneet yli 680 miljoonan euron eli yli 7 miljardin kruunun sosioekonomiset kokonaiskustannukset. Laskelmissa ei ole otettu huomioon raskasöljyn puhdistamiseen käytettyjä miljoonasummia, kun alukset ovat ajaneet karille, kuten viime syksynä Blekingen rannikon edustalla sattunut Marco Polo -tapaturma. – Jos pesureita ei olisi ollut olemassa, yksikään alus ei olisi saanut käyttää tätä likaista polttoainetta lainkaan.
Siksi pesurikysymys on äärimmäisen tärkeä, jotta merenkulku saadaan pienemmäksi ympäristövaikutusten osalta”, sanoo Anna Lunde Hermansson.

Hallitus ehdottaa pesurivesipäästöjen kieltämistä

Alusten savukaasuja pesevien pesureiden päästöt voidaan kieltää Ruotsin vesillä.
Tällaista ehdotusta koskeva muistio on nyt liikkeellä.
– Tämä on erittäin myönteinen uutinen ja tärkeä askel meriympäristön ja meriekosysteemien suojelemiseksi Ruotsin rannikoilla.
Pesureita käytetään rikin poistamiseen raskaan polttoöljyn tuottamista pakokaasuista.

Pesureiden kieltämisen myötä myös vaarallinen raskas polttoöljy, joka vahingoittaa meriympäristöä öljyvuotojen yhteydessä, kielletään”, sanoo Maria Granberg, meri-ekotoksikologi IVL:n ruotsalaisesta ympäristötutkimuslaitoksesta. Pesurit puhdistavat laivojen pakokaasut suihkuttamalla niitä merivedellä.
Tämä vähentää rikkipäästöjä ilmaan, mutta kun pesurivesi päästetään mereen, rikkiä ja monia muita ympäristölle haitallisia aineita liukenee veteen ja vahingoittaa meriympäristöä.
Pesurien käyttö on lisääntynyt sen jälkeen, kun polttoaineen sallittua rikkipitoisuutta koskevia vaatimuksia tiukennettiin.

Tämän seurauksena rikkipäästöt ilmaan ovat vähentyneet, mutta päästöt veteen ovat lisääntyneet. Muistiossa mainitaan Marco Polo -aluksen karilleajo Blekingessä viime vuonna.
Alus oli varustettu pesureilla ja sen polttoaineena käytettiin perinteistä raskasta polttoöljyä.
Öljyvahinko aiheutti suuria ympäristövahinkoja Pukavikinlahden herkillä matalilla rannikkoalueilla.
IVL:n tehtävänä on tällä hetkellä seurata öljyvuodon ympäristövaikutuksia.

Hallitus ehdottaa nyt Tanskan esimerkin seuraamista ja haluaa kieltää avoimet pesurit Ruotsin aluevesillä 1. heinäkuuta 2025 alkaen ja suljetut pesurit neljä vuotta myöhemmin.
– Yhtenä edelläkävijämaana Ruotsilla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus yhdessä Tanskan kanssa ajaa yleistä pesurikieltoa OSPAR:ssa, HELCOM:ssa ja ennen kaikkea YK:n merenkulkujärjestössä IMO:ssa. Merellä ei ole rajoja, ja kansallisesta kiellosta huolimatta pesurivettä voidaan edelleen päästää aluevesiemme ulkopuolelle ja saastuminen voi levitä meille. Meidän olisi myös pohdittava, mitä polttoaineita tulisi välttää ja priorisoida raskaan polttoöljyn korvaamiseksi. Se on seuraava askel”, Maria Granberg sanoo.

Lähteet: Laivojen pakokaasujen pesu vahingoittaa Itämerta – forskning.se

Hallitus ehdottaa pesurivesien päästökieltoa – IVL.se

Kuva: Sölvesborgin kunta

Lue hallituksen lehdistötiedote, Prohibition of discharges from ship scrubbers in Swedish waters proposed in memorandum – Regeringen.se ja lataa muistio täältä:
Muistio Päästöjen kieltäminen Ruotsin merialueella sijaitsevilla vesillä pesureista – Regeringen.se

Itämeri-sopimussäätiön kommentti:

On ilahduttavaa, että nyt on tehty ehdotus pesureiden kieltämisestä. On myös tärkeää työskennellä rinnakkain eri tavoin raskaan polttoöljyn käytön lopettamiseksi.

Tarvitaan lisää voimakkaita poliittisia ja muita päätöksiä ja toimia, jotta tulevaisuuden meret olisivat uimakelpoisia, navigoitavissa, nautittavia ja syötäviä tuleville sukupolville!

Itämerisopimussäätiö pyrkii aktiivisesti edistämään Itämeren ympäristön kehittämistä kohti terveempää merta. Tämä tapahtuu siten, että monet Itämeren ympärillä asuvat ihmiset antavat lupauksen meren hyvästä kohtelusta, joka lopulta toteutuu.
Kun monet meistä ottavat vastuun, meillä on mahdollisuus vaikuttaa eri toimijoihin ja päätöksentekijöihin, jotta he tekisivät merkittäviä ja tärkeitä päätöksiä ja toimenpiteitä, joilla saadaan aikaan radikaaleja parannuksia seuraavissa keskeisissä kysymyksissä: rehevöityminen – laajamittainen teollinen kalastus – myrkyt ja kemikaalit.

Tule mukaan auttamaan Itämerta!
Allekirjoita ja jaa! – www.ostersjokontraktet.se !

Tillsammans räddar vi Östersjön!

Östersjökontraktet - Östersjön
Östersjön ett hav omringat av 9 länder. Det bor ca 80 miljoner människor runt Östersjön.
glittrande hav

Tillsammans räddar vi vårt vackra Östersjön

Algblomning
Algblomning från toppen av Briggen Tre Kronor. Orsakas av övergödning.
Hur vi arbetar med Östersjökontraktet®

Privatpersoner

Samarbetspartners

Östersjökontraktet - Östersjön

Följ oss på sociala medier!

© Östersjökontraktet 2024