”Luonnonvarainen lohi on saatava takaisin kaikkien lautaselle”
Jokainen, joka seisoi joen rannalla tai lähti veneellä 40 vuotta sitten, sai runsaasti kalaa.
Nykyään kalastajat menevät usein tyhjin käsin kotiin.
Jos maalla riistaa säänneltäisiin yhtä vähän, hirvet ja peurat olisivat pian sukupuuttoon kuolleet.
Pieniä askeleita on otettu, mutta kalojen ja kalastuksen pelastamiseksi tarvitaan paljon enemmän, kirjoittaa 36 tähtiravintoloitsijaa ja Vuoden kokki -palkinnon voittajaa DN DEBATT -lehdessä.
https://www.dn.se/debatt/vildlaxen-maste-ater-fa-ta-plats-pa-var-mans-tallrik/
Kalojen määrä rannikollamme on nykyään täysin erilainen kuin 30-40 vuotta sitten.
Silloin kalastamalla saatiin runsaasti turskaa, siikaa, ahventa, haukea, lohta ja taimenta.
Jopa piikkikampelaa ja kampelaa.
Nykyään verkot ja pilkkiverkot ovat usein täysin tyhjiä, ja kalastajat joutuvat työskentelemään useita tunteja ennen kuin he saavat puraisun perhoonsa tai vieheeseensä.
Voidaankin kysyä, minne kaikki kalat ovat kadonneet ja mikä on syynä kaikkien kalakantojen erittäin jyrkkään vähenemiseen.
Hallinnoinnin on tarkasteltava tilannetta laajemmin ja tunnustettava, että kaloille on oltava ravintoa, sillä muuten ne kasvavat huonosti ja kalakannat pienenevät.
Silakan, joka on luonnonvaraisen lohen tärkein ravinnonlähde, laajamittainen teollinen kalastus poistaa tärkeimmän ravinnonlähteen.
Tämä on ilmeistä – jos luonnonvaraisilta lohilta viedään ravinto, viedään myös lohet.
Jos haluamme palauttaa runsaat luonnonvaraiset lohikantamme, yhteiskunta ja viranomaiset tarvitsevat kokonaisvaltaista lähestymistapaa hoitoon.
1. Lohen elinympäristöjä on suojeltava, jotta lisääntyminen voi tapahtua luonnollisesti pienemmissä vesistöissä.
2. ruokaa on oltava runsaasti.
Itämerellä nykyisin harjoitettava laajamittainen petokalastus, jossa kalat muuttuvat kalajauhoksi ja kalanviljelylaitosten rehuksi, on lopetettava.
3. Lohikantoja uhkaavia petoeläimiä, erityisesti hylkeitä ja merimetsoja, on vähennettävä.
VASTAUS DN DEBATT – Ruotsin meri- ja vesivarainministeriö:
Kestävä kalastus edellyttää pitkän aikavälin toimia ilmastonmuutoksen ja rehevöitymisen vähentämiseksi – koko ekosysteemi huomioon ottaen.
https://www.dn.se/debatt/att-skjuta-av-skarv-och-sal-loser-inte-problemen-i-ostersjon/
Vastaan seuraavassa kolmeen kokin esittämään väitteeseen:
1.Lohen elinympäristöjä on suojeltava, jotta lisääntyminen voi tapahtua luonnollisesti pienemmissä joissa.
Ruotsin lohikanta on kehittynyt erittäin myönteisesti viimeisten 20 vuoden aikana osittain vesistöjen laajamittaisten kunnostustöiden ja merellä harjoitettavan kaupallisen kalastuksen voimakkaasti pienentyneiden kiintiöiden ansiosta.
Vuonna 2023 havaittiin selvä käänne suuntauksessa, kun lohen määrä väheni useisiin jokiin.
Tutkimme nyt syytä tähän.
Meri on asettanut kalastusrajoituksia sekä heikkojen kalakantojen omaavissa joissa että niiden ulkopuolella, kuten Ljungan- ja Ume/Vindel-joissa.
Kaikki kaupallinen lohenkalastus on lopetettu asteittain alueilla, joilla on riski saada heikkojen kantojen lohia.
Hav työskentelee myös vesivoiman uudelleenarvioinnin puolesta vesistöissämme, jotta varmistetaan, että vesivoimalla on nykyaikaiset ympäristöehdot.
Tämä tarjoaa paremmat mahdollisuudet lohien ja muiden kalojen vaelluksille.
2.Ruokaa on oltava runsaasti.
EU:n kalastusministerit päättävät eri kalastusten kiintiöistä Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteellisten lausuntojen ja Euroopan komission ehdotusten perusteella.
Ruotsin kiintiö jaetaan sitten Ruotsin kalastuslaivastolle.
Yli 80 prosenttia Pohjanlahden kalastuksesta harjoittaa Suomi.
Silakan kysyntä on vähäistä, eikä hintakehitys ole ollut suotuisaa.
Tämän vuoksi yhä suurempi osa silakasta on muutettu kalajauhoksi, jota käytetään rehuna kalanviljelylaitoksissa mutta myös sikojen rehuna.
Lisäksi silakassa on edelleen ongelmia dioksiinin suhteen.
3.Lohikantoja uhkaavia petoeläimiä, erityisesti hylkeitä ja merimetsoja, on vähennettävä.
Terveet ekosysteemit edellyttävät toimivia ravintoverkkoja, saalistajat mukaan lukien.
Kun kalat vähenevät, hylkeet ja merimetsot vievät suuremman osan.
Kalakantoihin vaikuttavat myös muut tekijät kuin hylkeiden ja merimetsojen saalistus.
Hylkeiden ja merimetsojen vaikutuksia voi olla vaikea erottaa muista vaikutuksista.
Hylkeiden ja merimetsojen voimakas vähentäminen ei ratkaise laajamittaisia ympäristöongelmia.
Voimmeko saada tulevaisuudessa takaisin hyvät mahdollisuudet syödä luonnonvaraista lohta?
Kyllä, mutta tarvitaan pitkän aikavälin toimia ilmastonmuutoksen ja maalta tulevan rehevöitymisen vähentämiseksi.
Meidän on myös vähennettävä vaarallisten aineiden päästöjä, vähennettävä rannikoiden hyödyntämistä ja varmistettava kestävä kalastus, jossa otetaan huomioon koko ekosysteemi.
Teksti: Mats Svensson, HaV:n merenhoidon osaston johtaja, HaV
Itämeri-sopimussäätiön kommentti
Toimintaa tarvitaan!
Kalastuskiintiöiden pienentämisen lisäksi on ennen kaikkea lopetettava teollinen kalastus, johon kuuluu laajamittainen troolikalastus kalajauhon tuotantoa varten. Tämä kalastus muodostaa yli 90 prosenttia silakkasaaliista Itämeren ruotsalaisessa osassa. Tärkeää rannikkokalastusta on kuitenkin edistettävä monin tavoin. Sieltä pyydetyistä kaloista voi tulla hyvää ruokaa.
Katso myös edellinen artikkelimme: Tutkijat silakan kalastuksen lisäämisestä: ”Melkein typerää”.
Tarvitaan voimakkaita poliittisia ja muita päätöksiä ja toimia, jotta tulevaisuuden meret olisivat uimakelpoisia, navigoitavissa, nautittavia ja syötäviä tuleville sukupolville!
Itämerisopimussäätiö pyrkii aktiivisesti edistämään Itämeren ympäristön kehittämistä kohti terveempää merta. Tämä tapahtuu siten, että monet Itämeren ympärillä asuvat ihmiset antavat lupauksen meren hyvästä kohtelusta, joka lopulta toteutuu. Kun monet meistä ottavat vastuun, meillä on mahdollisuus vaikuttaa eri toimijoihin ja päätöksentekijöihin, jotta he tekisivät suuria ja tärkeitä päätöksiä ja toimia, joilla saadaan aikaan radikaaleja parannuksia keskeisissä kysymyksissä:
Rehevöityminen-Laajamittainen teollinen kalastus-Myrkyt ja kemikaalit.
Tule mukaan auttamaan Itämerta!
Allekirjoita ja jaa! – www.ostersjokontraktet.se !
