EU:n ministerineuvosto päättää uusista kalastuskiintiöistä 22. lokakuuta
Hallitus vaatii Itämeren kalastuskiintiöiden pienentämistä
Itämeren kalastuskiintiöitä koskevien EU:n neuvottelujen alla hallitus haluaa valtuudet vaatia silakan kalastuksen vähentämistä uhanalaisten kantojen suojelemiseksi. Tutkijat ja oppositiopoliitikot haluavat mennä vielä pidemmälle.
Ote DN:ssä 4. lokakuuta 2024 julkaistusta artikkelista:
Silakan tilanne Itämerellä on hyvin vakava. Näin toteaa Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) viimeisimmässä katsauksessaan.
Itämeren keskiosien silakkakanta on viimeisten 30 vuoden aikana todennäköisesti ollut alle sen tason, jota pidetään kriittisenä kalakannan selviytymiselle pitkällä aikavälillä. Kalastuspaine on myös aiheuttanut Pohjanlahden kalakannan epätasapainon niin, että vanhoja ja suuria kaloja on liian vähän,kuten DN on aiemmin raportoinut. Tämä heikentää silakan tärkeää tehtävää Itämeren ekosysteemissä.
Tasapainon palauttamiseksi kalastusta olisi ICESin tuoreen työraportin mukaan vähennettävä huomattavasti ainakin 10-15 vuoden ajan. Tänä vuonna on kuitenkin havaittavissa merkkejä silakkakannan lievästä kasvusta Itämeren keskiosissa.
Samalla raportin laatijat varoittavat, että arviot perustuvat optimistisiin kasvuarvioihin ja että on olemassa 55 prosentin riski, että kanta pysyy tulevina vuosina liian alhaisella tasolla – vaikka kalastusta ei harjoitettaisi lainkaan. Tästä huolimatta Euroopan komissio suosittelee, että Itämeren keskiosien silakkakiintiötä nostetaan ensi vuonna 108 prosenttia. ICES varoittaa myös, että kilohailin lisääntyminen on ollut niin heikkoa viimeisten kolmen vuoden aikana, että tämäkin kanta on nyt vaarassa pudota niin alhaiselle tasolle, että tarvitaan erityisiä säilyttämistoimenpiteitä.
Sitä pyydetään usein yhdessä silakan ja kilohailin kanssa, ja sitä on pitkään pidetty hyvin elinvoimaisena. Lopullinen päätös kalastuskiintiöistä tehdään 22. lokakuuta EU:n ministerineuvostossa, jossa Ruotsia edustaa maaseutuministeri Peter Kullgren (KD). Hän esitteli torstaina valtiopäivien ympäristö- ja maatalousvaliokunnan kokouksessa hallituksen ehdottaman neuvottelulinjan EU:ssa.
– Hallituksen lähtökohtana on, että kiintiöitä ei pitäisi lisätä vaan pikemminkin vähentää. Siksi tämän neuvottelun tuloksena pitäisi olla se, että päädymme ainakin komission ehdotuksen alapuolelle. Siihen me pyrimme”, Kullgren sanoi DN:lle.
Tarvitaan määrittelyä ja selkeämpiä vaatimuksia.
Ympäristö- ja maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Emma Nohrén (MP) uskoo, että hallituksen asema on parantunut viime vuodesta. Hän vaatii kuitenkin lisää päättäväisyyttä ja selkeämpiä vaatimuksia laajamittaisen troolikalastuksen vastaisista toimista.
– Yli 90 prosenttia kaikesta silakasta, silakasta ja kilohailista pyydetään troolareilla ja jalostetaan kalajauhoksi. Ruotsin on taisteltava tämän lopettamiseksi ja suojeltava paikallista rannikkokalastusta ja herkkää sisämeriämme”, Emma Nohrén sanoi.
Liian suuri riski on otettu
Ote Tukholman yliopiston Baltic Breakfast -tilaisuudesta 25. syyskuuta: ”ICESin lausunto ei ole suositus” – kalastuskiintiöt olisi asetettava ympäristönäkökohdat huomioon ottaen Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) ennen EU:n vuotuisia kiintiöneuvotteluja esittämää ennustetta ensi vuoden kalastusmahdollisuuksista ei pitäisi pitää suosituksina poliitikoille. Tätä korostaa Itämerikeskuksen poliittinen analyytikko Charles Berkow, joka osallistui viimeisimpään Baltic Breakfast -tilaisuuteen.
Meriekologi Agnes Karlsson korostaa silakan merkitystä Itämeren ekosysteemille ja sitä, että kalastuskielto on kiitollinen hoitotoimenpide. Poliittinen analyytikko Charles Berkow menee suoraan asiaan Baltic Breakfast -tilaisuudessa pitämänsä esityksen alussa: – Itämeren kalastuksen hoito on epäonnistunut. Kannat ovat ehtyneet.
On otettu liikaa riskejä, ja tieteellistä näyttöä on tulkittu väärin. Itämeren kaupallista kalastusta koskeva päätöksentekoprosessi noudattaa kiinteää vuosisykliä: toukokuussa Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) esittelee tieteellisen näytön, elokuussa Euroopan komissio ehdottaa kiintiöitä ja muita mahdollisia rajoituksia ensi vuoden kalastukselle, ja lokakuussa ministerineuvosto tekee päätöksen. ICES:n tieteellinen näyttö esitetään usein poliitikoille annettavana suosituksena kiintiöiden asettamisesta. – Mutta ne eivät ole suosituksia. Se on vastaus tiettyihin Euroopan komission esittämiin kysymyksiin”, Berkow sanoo.
Itämeren suojelusäätiön kommentti: Toimintaa tarvitaan!
Kalastuskiintiöiden pienentämisen lisäksi on ennen kaikkea lopetettava teollinen kalastus, johon kuuluu laajamittainen troolikalastus kalajauhon tuotantoa varten.
Kalastus, joka muodostaa yli 90 prosenttia silakkasaaliista Itämeren ruotsalaisessa osassa. Kiintiöiden mukauttamisen sijaan olisi sovellettava ennalta varautumisen periaatetta.
Suurimuotoisen teollisen kalastuksen lopettaminen olisi yksi tällainen varotoimenpide. Toisaalta tärkeää rannikkokalastusta on edistettävä eri tavoin. Sieltä pyydetyistä kaloista voi tulla hyvää ruokaa.
Tarvitaan voimakkaita poliittisia ja muita päätöksiä ja toimia, jotta tulevaisuuden meret olisivat uimakelpoisia, navigoitavissa, nautittavia ja syötäviä tuleville sukupolville!
Itämerisopimussäätiö pyrkii aktiivisesti edistämään Itämeren ympäristön kehittämistä kohti terveempää merta. Tämä tapahtuu siten, että monet Itämeren ympärillä asuvat ihmiset antavat lupauksen meren hyvästä kohtelusta, joka lopulta toteutuu. Kun monet meistä ottavat vastuun, meillä on mahdollisuus vaikuttaa eri toimijoihin ja päätöksentekijöihin, jotta he tekisivät suuria ja tärkeitä päätöksiä ja toimia, joilla saadaan aikaan radikaaleja parannuksia keskeisissä kysymyksissä: Rehevöityminen-Laajamittainen teollinen kalastus-Myrkyt ja kemikaalit.
Tule mukaan auttamaan Itämerta!
Allekirjoita ja jaa! – www.ostersjokontraktet.se!
